Puntit tutisee

En osaa itse jännittää ulkosia seikkoja maailmalla. En mä ötököistä ja maamiinoista kamalasti tykkää, mutta ne eivät ole kynnyskysymys lähdölle. Puitteitakaan en osaa stressata. Enkä tautejakaan. Suojaudun ja valmistaudun sen minkä voin ja lopun otan ainutlaatuisena kokemuksena.

Eniten mua jännittää sosiaaliset seikat. En osaa kieltä ja kulttuuri on täysin uusi ja erilainen. Jännitän klikkejä ihmisten kanssa ja että teen ajattelemattomuuttani jotain hölmöä. Jännittää nähdä, miten reagoin, kun ihmiset toimivat arvojani vastaan.

Jännitän sitä, että olen erilaisissa, uusissa olosuhteissa täysin uusavuton ja kädestä ohjattava.

Rikollisuutta pelkään ja suurta huomiota, jonka saan ihonvärin vuoksi.

Paljon jännittää myös jättää kaikki Suomeen. Jätän tänne perheen ja ystävät. Jätän taakseni kivan työpaikan ja joudun luopumaan ihanasta asunnosta. Poikaystävä jää Suomeen, samoin suuri osa tavaroista, jotka ovat tähän mennessä olleet käteni ulottuvilla. Mulla on Suomessa kaikki hyvin pitkälti mallillaan ja nyt jätän kaiken ja lähden ihan uuteen ympäristöön. Tämä kaikki on huisin jännää...